Emmi odotti vauvaa ja oli siitä iloinen. Aluksi raskaus ei tuntunut missään, sitten tuli aamupahoinvointi ja hirmuinen himo joihinkin ruokiin. Mielialat vaihteli, väsytti ja nukutti ja vähitellen kuukausien saatossa mahakin kasvoi. Jos nyt Anneli tiiviisti vahti ja seurasi Emmiä ja Emmin vointia ja oli tuossa tilanteessa Emmille tukihenkilönä. Emmi ei osaa kunnolla tunteitaan käsitellä ja saattaa käyttäytyä asiattomasti ja kadottaa itsehillintänsä ja alkaa häiriköimään yms jos vaikeissa tilanteissa eiole vahvaa tukea saatavilla.
Anneli oli tukena, lähti neuvolaan saattajaksi ja kertoi omastakin raskaudestaan millainen se oli ollut aikoinaan. Emmi ei tienyt vielä, onko tyttö vai poika tulossa mutta aavisteli jotenkin että ehkä tyttö. Emmi haaveili mitä kaikkea kivaa ostaa lapselle ja Anneli hymyili Emmin haaveille. Myös Emmin ukko, Martti oli iloinen kun perhe kasvaa ja hän saa uuden lapsen. Martilla on kolme aikuista poikaa ja viisi aikuista tytärtä jotka tulee olemaan vauvan sisarpuolia. Sisarpuoletkin olivat innoissaan isänsä nuoren vaimon raskaudesta.
Emmilläeinäy päällepäin mitään sairautta eikä sitä muutenkaan heti huomaa jos ei hyvin tunne Emmiä. Emmi kykenee tiettyyn rajaan saakka pärjäämään sosiaalisissa tilanteissa ja myös ruuanlaitto ja esim koirien hoitaminen sujuu ja muut askareet joten Anneli arveli että Emmi pärjää vayvankin kanssa kunhan aluksi opastetaan koska tämä on uusi tilanne Emmille kaiken kaikkiaan noin yleisesti ottaen mutta Anneli auttaa!
Jos täällä lukee joku vanhempi ihminen joka tietää nuoremman naisen joka kovasti ihailee ja joka haluaa yhteyttä sinuun pitää niin älä ihmeessä hylkää sitä nuorempaa sillä sinä olet vielä arvokas auttaja ja neuvoja hänelle. Mikset voisi olla vauva-asioissa ja muissakin asioissa hänen neuvonantajansa? Se olisi arvokasta ja tulisi sitten viisaus, kokemus ja taidot käyttöön ja mitä jos ekaksi aloitatte joulutorttujen leivonnalla ja kun joskus se nuorempi saa itselleen ukon ja ukon kanssa vauvan niin sitten neuvot ja autat vauvanhoidossa, eikös niin?
sunnuntai 30. syyskuuta 2018
Emmi löysi miehen
Emmi meni naimisiin itseään 30 vuotta vanhemman miehen kanssa johon oli rakastunut kun oli ukon löytänyt jostakin ryhmästä. He menivät naimisiin ja aikovat tehdä lapsia. Emmi muutti pois tukiasunnostaan ja muutti Martin kanssa Helsingin keskustaan, aika lähelle Annelin ja hänen sijaiskotilastensa kotia. Anneli on huolissaan että meinaako Emmi tehdä lapsia noin vanhana, Emmihänon jo lähes viidenkymmenen. Mutta kyllä Emmi aikoo. Itse asiassa aika pian hääyön jälkeen Emmi huomasi olevansa raskaana.
tiistai 25. syyskuuta 2018
Hoitokoiran kanssa meni hyvin
Astrid oli kiltti koira josta Emmi tykkäsi aivan erityisen paljon. Pitkäturkkista Astridia piti kammata aina välillä ja Astrid tykkäsi kun sitä kammataan. Astrid oli myös Emmin vieressä ja jalkojen juuressa kaikkialla ja nuoli Emmiä ja osoitti hellyyttään Emmille. Astrid oli tärkeä ystävä.
Myös Emmin asumisohjaajan mielestä oli kivaa, kun Emmillä on Astrid hoidossa. Kuukauden päivät Astrid-koira vietti siellä ja emäntä hakemaan koiransa tuli ja kertoi että Jeesus on hänet parantanut kaikista vaivoistaan.
Emmi jäi ikävöimään kovasti Astridia mutta sitten hän päätti ottaa oman koiran. Hän aloitti säästää rahaa sitä varten. Emmillä oli myös työ, sekä Moona-siskon kaksosvauvat joita hän usein hoiti. Lisäksi oli myös Anneli ja Annelin ulkolaiset ottolapset joita hän myös hoiti. Paljon hoidettavaa.
Myös Emmin asumisohjaajan mielestä oli kivaa, kun Emmillä on Astrid hoidossa. Kuukauden päivät Astrid-koira vietti siellä ja emäntä hakemaan koiransa tuli ja kertoi että Jeesus on hänet parantanut kaikista vaivoistaan.
Emmi jäi ikävöimään kovasti Astridia mutta sitten hän päätti ottaa oman koiran. Hän aloitti säästää rahaa sitä varten. Emmillä oli myös työ, sekä Moona-siskon kaksosvauvat joita hän usein hoiti. Lisäksi oli myös Anneli ja Annelin ulkolaiset ottolapset joita hän myös hoiti. Paljon hoidettavaa.
torstai 20. syyskuuta 2018
Emmi saa hoitokoiran
Emmi alkoi viihtyä hyvin tukiasunnossaan. Siellä sai olla rauhassa, tehdä mitä tykkää, syödä mitä haluaa ja mennä käymään kavereittensa luona kun haluaa.Emmi osasi myös kulkea töihin ja työtoimintaan sieltä itsenäisesti. Terapiassa oli kehoitettu ajattelemaan omillaan asumisen hyviä puolia ja sitä, että mitä hyvää on siinä kun on itsenäinen eikä joudu olemaan kenestäkään riippuvainen. Toki Emmi kävi kylässä usein Annelin luona,
Annelilla oli kaksi pikkulasta huollettavanaan Anneli oli sijaiskotiäiti pikkulapsille ja Henna toivoo että JOS se henkilö johon Henna piti talvella ja keväällä yhteyttä, on isoäiti tai sijaiskotiäiti niin Henna saisi tavata ne lapsenlapset tai sijaiskotilapset ja leikkiä lasten kanssa ja hoitaa lapsia. Henna toivoo että jos tulee vauva lapsenlapsi, pikkuinen tyttövauva tai poikavauva tai molemmat niin Henna saa hoitaa vauvaa ja esim juottaa pullosta maitoa, syöttää lusikalla,pukea, kylvettää vauvan yms ja osaan minä vaipatkin vaihtaa ja muutenkin käsitellä ja sylissä pidellä vauvaa. Rukoilkaa tämän asian puolesta kaikki. Olisin onnellinen päästyäni sitä vauvaa hoitamaan ja mys isompienkin lasten kanssa leikkimään.
Emmistä oli ihanaa leikkiä Sandran ja Tuomaksen kanssa, he leikkivät joskus piilosta, joskus he leikkivät pikkunukeilla ja joskus rakentelivat legoilla tai tekivät hiekkakakkuja ja joskus pelasivat jotakin lasten pelejä. Ja kun lajteltiin vaatteita joita viedä Fidan keräykseen niin kun niitä vietiin niin Tuomas 3v istui vielä rattaissa ja Sandra 6v käveli vieressä ja joskus innostui laulamaan Jeesus-lauluja joita oli oppinut lasten pyhäkoulussa. Emmi oli yötäkin joskus Annelin ja pikkulasten luona.
Mutta sitten Emmi sai hoitokoiran. Emmi sai sen yllättävällä tavalla. Nimittäin eräs Utahissa asuva hieman alle kuusikymppinen kiinteistönvälittäjä joka on suomalainen mormoni mutta muutti nuorena Utahiin jossa perusti perheen, niin hän otti yhteyttä Emmiin aivan yllättäin vaikkei Emmi osanut yhteydenottoa odottaakaan. Hanna Dynn otti yhteyttä ja kysyi, haluaako Emmi hoitaa hänen koiraansa. Hanna Dynn on syöpäpotilas, joutumassa leikkaukseen, lisäksi myös sydänsairas,joutumassa sydänleikaukseenkin ja joutuu kuukauden vietämään sairaalassa, vähintään kuukauden tai kaksi, hän tuli Suomeen sairastamaan yksityiseen sairaalaan ja ilmoitti ettähän tuo koiransa Astridin, joka on pitkäkarvainen collie, hoitoon Emmille.
Astrid on viralliselta nimeltään Koivuhaan Astrid, jonkun Hannan sukulaisen ystävän kasvatti jonka Hanna osti Pohjanmaalta kun kävi neljä vuotta sitten sukulaistensa luona. Astrid on hieno rotukoira, näyttelyssäkin käytetty ja hyvin opetettu, kiltti koira, kuulemma hihnassa kulkee hyvin, ei vedä ja syö erästä tietyä ruokaa jota Hanna Emmin luokse koiralleen tuo ja lisäksi Astrid tarvitsee neljä lenkkiä mutta kolmekin riittää kyllä mutta pääsääntöisesti Astrid on tottunut että aamulla noin klo 7 pikainen aamupissi, päivällä siinä klo 12.00-14.00 välisenä aikana ruokaa ja puoli tuntia ruuan jälkeen noin puoli tuntia tai tunti lenkkeilyä, sitten myöhemmin noin klo 18 toinen pitempi lenkki noin 1-2 tuntia joka voi olla kävelyä tai koirapuistoilua yms ja sitten iltamyöhään noin klo 22.30 iltapissitys joka lyhyt lenkki sekin ja sitten Astrid meneekin nukkumaan jo. Astrid on hyvä harjata ja kammata perusteellisesti ainakin kerran viikossa ja jos likaantuu ulkona niin tarvittaessa pestä. Vettäkupissa oltava aina ja kuivamuonaa myös mutta märkäruokaa kerran päivässä ja makupaloja saa myös antaa ja puruluu on hyvä olla saatavilla vaikka lattialla koska sitä Astrid kaluaa hyvin mielellään ja lisäksi leluja on myös joilla kannattaa leikittään Astridia.
Hanna kysyi Emmiltä että pärjäätkö. Emmi vastasi pärjäävänsä. Hanna toi koiran, sen kupit, ruuat, hihnat, harjat, kynsisakset, matolääkkeen koska kuukauden puolivälissä Emmin pitää madottaa Astrid, eläinlääkärin yhteystiedot ja myös Hannan itsensä plus Hannan amerikkalasen ukon joka kuulemma osaa suomea, yhteystiedot ja Hanna sanoi että sille miehellä saa soitella VAIN jos kysyttävää koiraan liittyvissä asioissa, ei muutoin ja jos Emmi soittaa turhanpäiten niin ukko hakee koiran pois.
Hanna antoi Emmin ja koiran hetken aikaa tutustua toisiinsa ja kun näytti siltä että hyvin menee ja koira asettuu mukavasti sinne taloksi niin Hanna sanoi heipat ja lähti sairaalaan sairastamaan kuukaudeksi tai kahdeksi. Astrid hieman vikisi murheellisena kun rakas emäntä lähti mutta piristyi kun Emmi silitteli sitä ja alkoi laulella sille jotakin kivaa laulua. Oli jo ilta ja Emmi käytti iltapissillä Astridin tuossa korttelin ympäri ja sitten tuli takas kotiin ja kumpikin, Emmi ja koira kävivät nukkumaan ja aamulla sitten oli aamupissin aika ja oli ihana nousta uuteen aamuun. Emmi lähti työtoimintaan mutta onneksi työtoiminnasta pääsee kotiin ruokailun jälkeen klo 12 kuten myös osa-aikatyöstäkin kun on osa-aikatyöpäivä niin Emmi ehtii ihan anetun aikataulun mukaan ruokkia Astrid ja käyttää Astrid lenkillä ruuan jälkeen.
Astridista oli paljon loa Emmille ja tosi viisas, suloinen ja uskollinen koira oli Astrid. Lisää tarinaa seuraavalla kerralla.
Annelilla oli kaksi pikkulasta huollettavanaan Anneli oli sijaiskotiäiti pikkulapsille ja Henna toivoo että JOS se henkilö johon Henna piti talvella ja keväällä yhteyttä, on isoäiti tai sijaiskotiäiti niin Henna saisi tavata ne lapsenlapset tai sijaiskotilapset ja leikkiä lasten kanssa ja hoitaa lapsia. Henna toivoo että jos tulee vauva lapsenlapsi, pikkuinen tyttövauva tai poikavauva tai molemmat niin Henna saa hoitaa vauvaa ja esim juottaa pullosta maitoa, syöttää lusikalla,pukea, kylvettää vauvan yms ja osaan minä vaipatkin vaihtaa ja muutenkin käsitellä ja sylissä pidellä vauvaa. Rukoilkaa tämän asian puolesta kaikki. Olisin onnellinen päästyäni sitä vauvaa hoitamaan ja mys isompienkin lasten kanssa leikkimään.
Emmistä oli ihanaa leikkiä Sandran ja Tuomaksen kanssa, he leikkivät joskus piilosta, joskus he leikkivät pikkunukeilla ja joskus rakentelivat legoilla tai tekivät hiekkakakkuja ja joskus pelasivat jotakin lasten pelejä. Ja kun lajteltiin vaatteita joita viedä Fidan keräykseen niin kun niitä vietiin niin Tuomas 3v istui vielä rattaissa ja Sandra 6v käveli vieressä ja joskus innostui laulamaan Jeesus-lauluja joita oli oppinut lasten pyhäkoulussa. Emmi oli yötäkin joskus Annelin ja pikkulasten luona.
Mutta sitten Emmi sai hoitokoiran. Emmi sai sen yllättävällä tavalla. Nimittäin eräs Utahissa asuva hieman alle kuusikymppinen kiinteistönvälittäjä joka on suomalainen mormoni mutta muutti nuorena Utahiin jossa perusti perheen, niin hän otti yhteyttä Emmiin aivan yllättäin vaikkei Emmi osanut yhteydenottoa odottaakaan. Hanna Dynn otti yhteyttä ja kysyi, haluaako Emmi hoitaa hänen koiraansa. Hanna Dynn on syöpäpotilas, joutumassa leikkaukseen, lisäksi myös sydänsairas,joutumassa sydänleikaukseenkin ja joutuu kuukauden vietämään sairaalassa, vähintään kuukauden tai kaksi, hän tuli Suomeen sairastamaan yksityiseen sairaalaan ja ilmoitti ettähän tuo koiransa Astridin, joka on pitkäkarvainen collie, hoitoon Emmille.
Astrid on viralliselta nimeltään Koivuhaan Astrid, jonkun Hannan sukulaisen ystävän kasvatti jonka Hanna osti Pohjanmaalta kun kävi neljä vuotta sitten sukulaistensa luona. Astrid on hieno rotukoira, näyttelyssäkin käytetty ja hyvin opetettu, kiltti koira, kuulemma hihnassa kulkee hyvin, ei vedä ja syö erästä tietyä ruokaa jota Hanna Emmin luokse koiralleen tuo ja lisäksi Astrid tarvitsee neljä lenkkiä mutta kolmekin riittää kyllä mutta pääsääntöisesti Astrid on tottunut että aamulla noin klo 7 pikainen aamupissi, päivällä siinä klo 12.00-14.00 välisenä aikana ruokaa ja puoli tuntia ruuan jälkeen noin puoli tuntia tai tunti lenkkeilyä, sitten myöhemmin noin klo 18 toinen pitempi lenkki noin 1-2 tuntia joka voi olla kävelyä tai koirapuistoilua yms ja sitten iltamyöhään noin klo 22.30 iltapissitys joka lyhyt lenkki sekin ja sitten Astrid meneekin nukkumaan jo. Astrid on hyvä harjata ja kammata perusteellisesti ainakin kerran viikossa ja jos likaantuu ulkona niin tarvittaessa pestä. Vettäkupissa oltava aina ja kuivamuonaa myös mutta märkäruokaa kerran päivässä ja makupaloja saa myös antaa ja puruluu on hyvä olla saatavilla vaikka lattialla koska sitä Astrid kaluaa hyvin mielellään ja lisäksi leluja on myös joilla kannattaa leikittään Astridia.
Hanna kysyi Emmiltä että pärjäätkö. Emmi vastasi pärjäävänsä. Hanna toi koiran, sen kupit, ruuat, hihnat, harjat, kynsisakset, matolääkkeen koska kuukauden puolivälissä Emmin pitää madottaa Astrid, eläinlääkärin yhteystiedot ja myös Hannan itsensä plus Hannan amerikkalasen ukon joka kuulemma osaa suomea, yhteystiedot ja Hanna sanoi että sille miehellä saa soitella VAIN jos kysyttävää koiraan liittyvissä asioissa, ei muutoin ja jos Emmi soittaa turhanpäiten niin ukko hakee koiran pois.
Hanna antoi Emmin ja koiran hetken aikaa tutustua toisiinsa ja kun näytti siltä että hyvin menee ja koira asettuu mukavasti sinne taloksi niin Hanna sanoi heipat ja lähti sairaalaan sairastamaan kuukaudeksi tai kahdeksi. Astrid hieman vikisi murheellisena kun rakas emäntä lähti mutta piristyi kun Emmi silitteli sitä ja alkoi laulella sille jotakin kivaa laulua. Oli jo ilta ja Emmi käytti iltapissillä Astridin tuossa korttelin ympäri ja sitten tuli takas kotiin ja kumpikin, Emmi ja koira kävivät nukkumaan ja aamulla sitten oli aamupissin aika ja oli ihana nousta uuteen aamuun. Emmi lähti työtoimintaan mutta onneksi työtoiminnasta pääsee kotiin ruokailun jälkeen klo 12 kuten myös osa-aikatyöstäkin kun on osa-aikatyöpäivä niin Emmi ehtii ihan anetun aikataulun mukaan ruokkia Astrid ja käyttää Astrid lenkillä ruuan jälkeen.
Astridista oli paljon loa Emmille ja tosi viisas, suloinen ja uskollinen koira oli Astrid. Lisää tarinaa seuraavalla kerralla.
Tilaa:
Kommentit (Atom)